Ulos oravanpyörästä koko maailmassa

Kulutusyhteiskunnan hullunmyllyn talouskasvun pakko on lisännyt teknologiavihamielisyyttä meidänkin maassamme. Mutta onko ”palaaminen kivikauteen” ympäristöongelmien ja ilmastokriisin ratkaisu? Pääoman kasvupakko kapitalistisessa yhteiskunnassa on se varsinainen syy kaikenlaisten, usein varsin lyhytikäisten härpäkkeiden tuotantoon markkinoille. Julkisia palvelujakin muutetaan markkinaehtoisiksi yksityistämällä ja sielläkin voitontavoittelu määrää toiminnan luonteen. Kuten olemme niin näkyvästi tulleet sen viime kuukausina huomaamaan vanhusten hoivakotien toiminnassa. Kaikkein räikeimmillään kapitalistinen voitontavoittelu näkyy finanssimarkkinoilla, jossa rahalla tehdään rahaa nopeita voittoja saalistaen.

Raha ei kuitenkaan sikiä markkinoilla keinotellen. Uutta jaettavaa syntyy vain tavaratuotannossa, jossa maksamattomasta lisätyöstä tulee kaikkien voittojen lähde. Sen vuoksi finanssikapitalismikin tarvitsee reaalista tuotantoelämää ja talouskasvunpakkoa. Sen takia palkka- ja työehtoja poljetaan.

Nykyaikainen teknologia tarjoaa hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia ympäristöongelmien voittamiseen ja ilmastokatastrofin torjumiseen. Uusiutuvan energian tuotannolle on maassamme mittavat mahdollisuudet. Mutta menneen hallituksen energiapoliittiset linjaukset ovat menneen ajan haikailua, ydinvoiman lisääminen ja metsien hakkuun kiihdyttäminen biopolttoaineiden tuotantoon on energiaprofessorien kannanoton mukaan erittäin riskialtista.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty uusi simulointimalli osoittaa, kuinka pääosin aurinkoon ja tuuleen perustuva sähköjärjestelmä voi toimia kaikkialla maailmassa hyödyntämällä ainoastaan uusiutuvia energialähteitä ilman mitään hiili- tai ydinvoiman tasausjärjestelmää.

Nyt olemme sellaisessa tilanteessa, jossa valtioiden pitää saada aikaiseksi ekologinen rakennemuutos koko maailmassa. Se ei onnistu markkinavoimilta. Perustan sille muodostaa uusiutuvan energian tuotanto ja sen säästäminen. Biopolttoaineet eivät ole sitä. Ne ovat ilmaston kannalta jopa neljä kertaa haitallisempia kuin fossiiliset polttoaineet Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan professori Markku Ollikaisen mukaan.

Erittäin mielenkiintoinen teknologinen innovaatio on kasvisten ja perunan tuottaminen hydroponisella, vesiviljelymenetelmällä. Helsinkiläisen ravintolan kokeilussa kasvisten tuotanto on osoittautunut jopa 50 prosenttia halvemmaksi kuin tukusta saadut tuotteet. Mallin toteuttaminen laajassa mitassa paikallisesti koko yhteiskunnassa merkitsisi todellista läpimurtoa kaupunkiviljelyssä. Sen ilmastovaikutukset olisivat valtavat myönteisessä mielessä. Onhan ruuan osuus ja sen rahtaaminen ympäri maailmaa ilmastopäästöistä kolmannes.

Vieläkin kiinnostavampi menetelmä on aeroponinen teknologia. Suomen siemenperunakeskus tuottaa menetelmällä siemenperunoita Tyrnävällä. Kun perinteisessä menetelmässä saadaan neljä -kahdeksan mukulaa juuresta, aeroponisessa menetelmässä niitä saadaan sata.

Onnistuakseen koko yhteiskunnan mittakaavassa nämä toimet vaativat tuotantoon ja rahoitukseen puuttumista valtiovallan toimenpitein. Tarvitaan konkreettinen muutosohjelma, jolla ilmastoliike voi painostaa valtioita tarpeellisiin ratkaisuihin. Muutoksen vaatima rahoitus on otettava sieltä, missä rahaa on eli suurituloisilta ja finanssikeinottelijoilta ja kasvavista sotilasmenoista.

Tavoitteena pitää olla eriarvoisuuden voittaminen maailmanlaajuisesti. Käyttäähän "lännen" 20 prosenttinen väestö 80 prosenttia maapallon luonnonvaroista ja rikkain kaksi prosenttia maailman väestöstä omistaa yhtä paljon kuin köyhin puolikas. Koululaisten maailmanlaajuinen liike osoittaa meille suunnan.

Ohjelman ydinajatus täytyy olla kehittyvän tuotantoteknologian saaminen palvelemaan ihmistä ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa eikä keinottelijoiden voitontavoittelun vaatimaa talouskasvua. Sitä polkua kulkemalla voimme vapautua vahingollisesta kerskakulutuksesta ja ”kasvunpakosta” ja päästä kohtuulliseen elämänlaatuun ja toisenlaiseen yhteiskuntaan yhteisellä maapallolla. Vain sitä kautta voimme ratkaista turvallisuuttamme uhkaavan eriarvoisuuden ja ilmastokriisin.

Tarpeettomasta tuotannosta luopuminen, poliittinen ja teknologinen vallankumous vapauttaa meidät lyhyempään työaikaan ja antaa enemmän tilaa kulttuurille ja kehittävälle vapaa-ajalle ja perheelle. Muuttaa maailman inhimillisemmäksi paikaksi elää.