lauantai 2. kesäkuuta 2018

Vuosisadan puhallus

Tekeillä on vuosisadan puhallus: hallitus valmistelee monitoimihävittäjien hankintaa, johon tulevina vuosina uppoaa kymmeniä miljardeja. Jo nyt Sipilän hallitus esittää sotilasmenojen korottamista vuoteen 2022 mennessä 40 prosenttia, 4,5 miljardiin euroon nykyisestä 2,8 miljardista. Samaan aikaan leikataan työttömiltä etuuksia, ja koulutukseen tai vanhusten, lasten ja vammaisten kunnolliseen hoivaan ei riitä rahaa.

Ilmavoimissa on seinällä jo vuosia roikkunut kuva F-35 -hävittäjästä. Se on maailman kallein ilmaan nostettava tykistölaite, joka kuljettaa paria pommia. Sotatilanteessa hävittäjät tuhotaan ensimmäiseksi. Pienen maan on mahdoton puolustautua niillä suurvallan hyökätessä ylivoimalla, kuten hyökkääjä tekee. Tänä päivänä suurvallatkin käyttävät yhä enemmän ohjuksia, raketinheittimiä ja miehittämättömiä koneita iskuissaan.

Tällä vuosituhannella käydyissä sodissa hävittäjällä on todistetusti ammuttu alas yksi hyökkääjän kone. Viimeinen koneiden ilmataistelu tunnetaan Falklandin sodasta v. 1982. Viimeisinä 50 vuotena hävittäjätorjuntojen osuus pudotuksista alivoimaisella puolella on kolme prosenttia ja ilmatorjunnan osuus 97 prosenttia, toteaa ilmatorjunnan ent. tarkastaja ev. Ahti Lappi Ilmatorjunta-lehdessä 3/2015. Ilmatorjunnan hinta on murto-osa hävittäjien hinnasta ja tekniikka kehittyy jatkuvasti.

Maailman kallein rynnäkkökone toimii vain Yhdysvaltojen teknisellä tuella, siis sen hyväksymissä operaatioissa. Silloin syntyy painetta lähteä Baltiaakin kauemmas sotimaan kriisinhallinnan nimissä. Ranska tarjoaa nyt tilaisuutta EU:n sotilaallisessa ytimessä yhtiöidensä ”puolustamiseen” entisissä siirtomaissa Afrikassa. Puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuuselan mukaan kokoon halutaan maaryhmä, joka tarpeen vaatiessa on halukas tekemään vaativiakin sotilaallisia interventioita. Niihin uusi hävittäjä sopii hyvin. Osaa sotilaista ja poliitikoista tositoimet houkuttelevat – muistammehan Stubbin innon Libyan pommittamiseen.

Hävittäjän todellisia kustannuksia ei tiedetä. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg hehkutti ilmavoimien komentajana kymmenen vuotta sitten Siivet-lehdessä: ”Jos F-35 hinta on 60 miljoonaa dollaria, niin rasite Suomen BKT:lle on pienempi 2020 luvulla kuin Hornetin rasite 1990-luvulla. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.” Tämän kiisti sittemmin aika. Yhden koneen elinkaarihinta arvioidaan jo yli 600 miljoonaksi dollariksi. Ilmavoimia ei tämäkään hirvitä, vaan lelu pitäisi saada.

Kanadalle myytiin F-35 konetta, mutta uusi hallitus pisti hankkeen jäihin jatkuvasti kohoavan hinnan vuoksi: Kanadassa 65 koneen hinta-arvio liikkuu 60 miljardista dollarista ylöspäin. Valmistajalle Suomen saman kokoinen konehanke on iso bisnes, joten lobbaus, lahjonta, uhkailu ja kiristys on varmasti sakeaa.

Meille kone on iso lunnasraha kuvitellusta Yhdysvaltojen suojelusta pahassa maailmassa. Tosiasiassa Yhdysvallat ei koskaan sitoudu täysin, vaan jättää harkintavallan itselleen. Prof. Pekka Visurin mukaan se näkyy Naton peruskirjaa myöten. Tosiasiassa F-35-hävittäjän hankinta lisäisi paineita alistua jatkuvaan kuuliaisuuteen Yhdysvaltojen politiikkaan. Se olisi alistumista militarismiin, imperialismiin ja vanhanaikaiseen turvallisuusnäkemykseen.
Sillä mitä hävittäjät auttavat meitä maailmassa, jossa voi olla liikkeellä 700 miljoonaa ”ilmastopakolaista”?

Tärkeintä maanpuolustusta ovatkin ydinaseiden ja ekologisen kriisin aikakaudella rauhanaloitteet ja diplomatia. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on hyökätä köyhyyden ja osattomuuden kimppuun korjaamalla tulonjakoa – koko maailmassa.  Siinä eivät hävittäjät auta. Sen vuoksi onkin syntynyt kampanja -Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön https://www.facebook.com/stopF35/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti